Bücher von Ramandeep Singh Sidhu

La quema de residuos de cultivos en campo abierto (CRB) es un importante problema medioambiental a nivel mundial. Es una de las muchas fuentes de contaminación atmosférica. La naturaleza siempre ha tenido la capacidad de absorber la totalidad de los residuos agrícolas, pero debido a los avances técnicos en el ámbito agrícola, la acumulación de residuos supera los límites, lo que altera el equilibrio. El CRB afecta negativamente al contenido de nutrientes en el suelo. El carbono, el nitrógeno y el azufre de la paja se queman por completo y se pierden en el proceso de combustión. Punjab es un Estado agrícola cuyos principales cultivos son el trigo y el arroz. El patrón monocultural de la agricultura aumenta la producción de residuos y el problema de su correcta utilización y eliminación. Normalmente se culpa únicamente a los agricultores de los CRB, pero sin una comprensión holística de todo el problema cualquier juicio es injusto. Se necesitan múltiples enfoques para abordar este grave problema. Penalizar a los agricultores sin ofrecerles alternativas económicamente viables no está justificado. Existe una necesidad primordial de implicar a todas las partes interesadas, como el gobierno, los agricultores, las instituciones agrícolas, los expertos agrícolas y jurídicos y los miembros de la sociedad civil, en una acción colectiva en relación con el CRB.

La combustione dei residui colturali in campo aperto (CRB) è uno dei principali problemi ambientali a livello globale. Il CRB è una delle tante fonti di inquinamento atmosferico. La natura ha sempre avuto la capacità di assorbire l'intero residuo agricolo, ma a causa dei progressi tecnici in ambito agricolo, l'accumulo di residui supera i limiti, alterando l'equilibrio. Il CRB influisce negativamente sul contenuto di nutrienti nel suolo. Il carbonio, l'azoto e lo zolfo della paglia vengono completamente bruciati e persi durante il processo di combustione. Il Punjab è uno Stato agricolo con grano e riso come colture principali. Il modello monoculturale dell'agricoltura aumenta la produzione di residui e il problema del loro corretto utilizzo e smaltimento. I soli agricoltori vengono normalmente incolpati della CRB, ma senza una comprensione olistica dell'intera questione ogni giudizio è ingiusto. Per affrontare questo grave problema sono necessari approcci multipli. Penalizzare gli agricoltori senza fornire loro alternative economicamente valide non è giustificabile. È necessario coinvolgere tutte le parti interessate, come il governo, gli agricoltori, le istituzioni agricole, gli esperti agricoli e legali e i membri della società civile, per un'azione collettiva in materia di CRB.

Viljelykasvien tähteiden polttaminen avomaalla on maailmanlaajuisesti merkittävä ympäristökysymys. Polttaminen on yksi monista ilmansaasteiden lähteistä. Luonnolla on aina ollut kyky imeä kaikki maatalousjätteet itseensä, mutta maatalouden teknisen kehityksen vuoksi jätteiden kertyminen ylittää rajat, mikä häiritsee tasapainoa. CRB vaikuttaa haitallisesti maaperän ravinnepitoisuuteen. Olkien hiili, typpi ja rikki palavat kokonaan ja häviävät polttoprosessissa. Punjab on maatalousvaltainen valtio, jonka tärkeimmät viljelykasvit ovat vehnä ja riisi. Maatalouden monokulttuurisuus lisää moninkertaisesti tähteiden tuotantoa ja sen asianmukaiseen hyödyntämiseen ja hävittämiseen liittyviä ongelmia. Maanviljelijöitä syytetään yleensä yksin CRB:stä, mutta ilman kokonaisvaltaista ymmärrystä koko asiasta kaikki tuomiot ovat epäoikeudenmukaisia. Tämän vakavan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan useita lähestymistapoja. Viljelijöiden rankaiseminen ilman taloudellisesti kannattavien vaihtoehtojen tarjoamista ei ole perusteltua. Kaikki sidosryhmät, kuten hallitus, viljelijät, maatalouslaitokset, maatalous- ja oikeusasiantuntijat sekä kansalaisyhteiskunnan jäsenet, on ehdottomasti saatava mukaan CRB:tä koskeviin yhteisiin toimiin.

A queima de resíduos de culturas em campo aberto (CRB) é uma questão ambiental importante a nível mundial. A CRB é uma das muitas fontes de poluição atmosférica. A natureza sempre teve a capacidade de absorver todos os resíduos agrícolas, mas devido ao avanço técnico na esfera agrícola, a acumulação de resíduos excede os limites, perturbando assim o equilíbrio. O CRB afecta negativamente o teor de nutrientes no solo. O carbono, o azoto e o enxofre da palha são completamente queimados e perdidos no processo de queima. O Punjab é um Estado agrícola, sendo o trigo e o arroz as principais culturas. O padrão monocultural da agricultura aumenta consideravelmente a produção de resíduos e o problema da sua correcta utilização e eliminação. Os agricultores são normalmente os únicos culpados pela CRB, mas sem uma compreensão holística de toda a questão, qualquer julgamento é injusto. São necessárias várias abordagens para resolver este grave problema. Penalizar os agricultores sem lhes proporcionar alternativas economicamente viáveis não é justificável. É fundamental envolver todas as partes interessadas, como o governo, os agricultores, as instituições agrícolas, os peritos agrícolas e jurídicos e os membros da sociedade civil, numa ação colectiva em relação ao CRB.

Die Verbrennung von Ernterückständen im Freiland ist ein wichtiges Umweltproblem auf globaler Ebene. CRB ist eine der vielen Quellen der Luftverschmutzung. Die Natur war schon immer in der Lage, die gesamten landwirtschaftlichen Rückstände zu absorbieren, aber aufgrund des technischen Fortschritts in der Landwirtschaft übersteigt die Anhäufung von Rückständen die Grenzen, wodurch das Gleichgewicht gestört wird. CRB wirkt sich nachteilig auf den Nährstoffgehalt des Bodens aus. Strohkohlenstoff, Stickstoff und Schwefel werden vollständig verbrannt und gehen bei der Verbrennung verloren. Punjab ist ein Agrarstaat, in dem hauptsächlich Weizen und Reis angebaut werden. Durch die monokulturelle Landwirtschaft erhöht sich die Produktion von Rückständen um ein Vielfaches und das Problem ihrer ordnungsgemäßen Verwertung und Entsorgung. Normalerweise werden die Landwirte allein für CRB verantwortlich gemacht, aber ohne ein ganzheitliches Verständnis des gesamten Problems ist jedes Urteil ungerecht. Es sind mehrere Ansätze erforderlich, um dieses ernste Problem anzugehen. Landwirte zu bestrafen, ohne ihnen wirtschaftlich tragfähige Alternativen zu bieten, ist nicht zu rechtfertigen.