Bücher veröffentlicht von Juminkeko-säätiö

Valokuvaaja Hannu Ahonen ja tietokirjailija Jorma Keskitalo pohtivat kuvin ja tekstein, voimmeko oppia menneisyydestä, jolloin ihmiset pystyivät elämään vuosituhansien ajan vaurioittamatta maapallonelonkehää.

Kalevala on synnyttänyt erilaisia kiistoja ja keskusteluja koko olemassaolonsa ajan. On esitetty kysymyksiä:Mikä Kalevala on?Miksi se on tehty?Mistä sen pohjalla olevat runot ovat lähtöisin?Milloin nuo runot ovat syntyneet?Kenen Kalevala on? Näissä kiistoissa ovat olleet vastakkain yleensä professorit ja tutkijat, mutta jotkin asiat saavat myös tavalliset suomalaiset nousemaan barrikadeilla, kuten keskustelu Rauta-aika -elokuvasta osoittaa. Karjalaisten keskuudesta puolestaan on esitetty väitteitä, että Lönnrot olisi varastanut runot Vienan runolaulajilta.Näitä kysymyksiä käsitellään kirjailija Markku Niemisen teoksessa.

Iku-Ruotus on Arvo Survon laatima Inkerinmaan ja Karjalankannaksen kansojen pienoiseepos, joka kertoo, miten aika ajoin kansanheimojen rauhallisen elämän sekoittivat muualta tulleiden valloittajien ryöstö- ja käännytysretket. Sota tunkeutui alueelle, milloin idästä ja milloin lännestä. Eepoksessa eri suunnista tulleita ristimiekkalaisia edustaa ikiaikainen kansanrunouden Ruotus.

Runolaulu on vanhinta itämerensuomalaisten kansojen perinnettä.Tässä kirjasessa julkaistaan varhaisin talteen saatu kansanlaulajan runolaulu. Sen tekijä on Antti Keksi ja se kertoo Tornionjoen tulvasta vuodelta 1677.Toisena esimerkkinä runolaulumittaa käyttävistä kansanlaulajistaon kuhmolainen Mikko Kyllönen. Hänen laulunsa kertoo tervansoutumatkasta Kuhmon perukoilta Ouluun ja takaisin.

Teos kertoo suomalaisista pakolaisista Neuvostoliittoon.Arto Rinteen isovanhemmat Saimi ja Uuno Rinne loikkasivat Neuvostoliittoon 1930-luvun alkuvuosina etsimään parempaa elämää, mutta löysivät itsensä pian alkeellisista oloista Siperiassa. Siellä he saivat myös pojan, Paulin. Hänestä tuli kuuluisa näyttelijä ja ohjaaja sekä arvostettu kulttuuripersoona Karjalan tasavallassa, mutta isän kohtalo oli toisenlainen ja pysyi pitkään salassa.Pakolainen oli myös Arto Rinteen isoisäpuoli Onni Eskolin. Saimi ja Uuno Rinteen sekä Onni Eskolinin kirjavat elämät kertovat, millaista oli olla suomalaisena pakolaisena Neuvostoliitossa.

Suomen kansalliseepos Kalevala kiehtoo jatkuvasti taiteiijoita eri puolilla maailmaa.Graafikko Vladimir Lukkonen Karjalan tasavallasta on tehnyt lapsia varten Kalevala-kuvituksen. Tekstinä on runoilija Armas Hiiren lapsille muokkaama lyhennelmä eepoksesta.

Vaikka kansallisepoksemme Kalevala on käännetty yli kuudellekymmenelle eri kielelle ja siitä on muokattu lukuisiaeri kirjallisuuden ja kuvataiteen muotoja, niinkansalliseepoksemme eläimistöä ei ole laajasti käsitelty kirjallisuudessa. Nyt Kalevalan eläimillä on kirja, jonka kuviin ja tarinoihin toivomme kaiken ikäisten lukijoiden löytävän.

Elias Lönnrot toimi 1800-luvun alkupuolella Kajaanissa piirilääkärinä parinkymmenen vuoden ajan. Ne olivat Lönnrotin miehuusvuosien aikaa, jolloin syntyivät mm. Kalevala ja Kanteletar. Markku Nieminen tarkastelee Lönnrotin matkakertomusten, kirjeiden ja muiden kirjallisten dokumenttien pohjalta, mikä on Kainuun osuus kansallis eepoksemme syntyprosessiin ja millaisissa olosuhteissa köyhässä maakunnassa tuohon aikaan elettiin. Kuvituksena on karja laisen taiteilijan Vitali Dobrininin maalauksia Kainuusta Lönnrotin aikaan ja noin 150 vuotta myöhemmin.Kalevalan synty ja Kainuu on oivallinen Kainuun otiseutulukemistoja kuvakirja. Se on teos, joka ei vanhene, vaan antaa mielenkiintoisen näkökulman niihin aikoihin, jolloin kansakuntamme identiteettiä rakennettiin.