Bücher veröffentlicht von Kustantamo Helmivyö

Suomen suuriruhtinaskunnassa kuohuu.Uusi aika sarastaa, mutta vanha käy vielä kuolinkamppailuaan. Tuonenkierto on kertomus miehistä, jotka taistelevat katoavaisuutta vastaan katoavassa maailmassa.Kansallinen historiamme ja länkkäriperinne lyövät kättä tässä ainutlaatuisessa sarjakuva-albumissa.Käsikirjoituksen on laatinut Lauri Taneli Lassila ja kuvituksen Anton Lipasti.

Turkulainen Juri Nummelin on ihmiskone, jonka CV:n lukeminen sysää ihmisen kuin ihmisen hulluuteen. Nummelinilla on myös mahdollisesti kustantajien määrän Suomen ennätys reilusti yli 30 kustantajalla. Kirjoittajan muistelmissa Nummelin kertoo tuskastuttavimmat ja rasittavimmat kokemuksensa apurahojen, kustantajien, kustannustoimittajien ja nuivien kriitikoiden maailmassa, mutta samalla hän tulee tallentaneeksi 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenien kirjallisuus- ja kustannusmaailmaa murroksineen ja vastarintoineen. Kirjoittajan muistelmiin sisältyy kuitenkin myös onnistumisen elämyksiä, lämpimiä ja mukavia muistoja kollegoista ja erilaisista projekteista. Osa kirjan teksteistä on julkaistu aiemmin esipuheina tai jälkisanoina eri kirjoissa tai blogeissa. Osa teksteistä on kirjoitettu tätä kirjaa varten. Teoksessa on tietokirjailija ja kriitikko Ville Hännisen esipuhe, ja sitä täydentävät erilaiset bibliografiat Nummelinin rikkaasta ja vaihtelevasta tuotannosta

Yli tuhat vuotta sitten kirjoitettu Genjin tarina kuuluu maailman vanhimpiin kaunokirjallisiin teoksiin. Se on edelleen kiinnostava sekä Japanin historian kuvauksena että siihen liittyvien tarinoiden vuoksi. Merja Leppälahti kirjaa teoksen ja sen synnyn herättämiä ajatuksia.Kaukaa haettua jatkaa Helmivyön kirjallisuusesseiden sarjaa. Sarjan aikaisemmat osat ovat Ville Hännisen Täyteen mittaan, joka käsittele Raoul Palmgrenia ja tämän Maksim Gorki -monografiaa, sekä Juri Nummelinin Kahden tulen välissä, jossa kirjoittaja tarkastelee Margaret Mitchellin Tuulen viemää -teosta ja sen aikalaisvaikutusta.

Paholaisen soittoon on kerätty Larin-Kyöstin eri novellikokoelmista tarinoita, joissa on fantasiaa, leikittelyä, sadun ja taian tunnelmaa. Osa tarinoista on jopa suoranaista kauhua, vaikka ei koskaan kovin pelottavaa. Teoksessa on Juri Nummelinin esipuhe, jossa hän avaa Larin-Kyöstin tuotannon fantastisia vivahteita.

Giovanni Boccaccion Decamerone on italialaisen keskiajan rakastetuimpia tekstejä, erotiikan ja huumorin klassikko, jonka viehätys ei vähene. 1350-luvulla kirjoitettu teos on käännetty suomeksi useaan otteeseen, ja sen on suomentanut myös varhaisen kirjallisuutemme ikiklassikko Joel Lehtonen. Hänen kääntämänsä valikoima ilmestyi vuonna 1914 Otavan julkaisemana. Lehtosen herkullinen suomennos ei ole pitkään aikaan ollut painettuna saatavilla. Helmivyön julkaisemassa laitoksessa on mukana kirjallisuudentutkija Werner Söderhjelmin alkuperäinen esipuhe sekä Juri Nummelinin lyhyt esittely, jossa käydään läpi muun muassa Decamerone-suomennosten historiaa.

Tangerissa elävä nuori Hamza voittaa naapurin tytön huomionnoituudella. Ei ole mitään väärää maailmassa, jossa voi saadaitselleen rakkautta väkevällä loitsulla, tuumaa Hamza. Aziza rakastuu,mutta taian haihtuessa tyttö kovettaa sydämensä. Hamza ja Aziza elävätmuinaisen taikauskon ja länsimaisen vapauden turmelemaa viattomuutta.Moraalisen tuomion sijaan suvaitsevaisuus liikkuu kuin autiomaan tuulinuorukaisten yli.Loitsu on nuorille suunnattu tunnustus rakkaudesta ja huijatuksitulemisen voimasta.

Tunnet varmasti Etsijät, Rio Bravon ja Hyvät, pahat ja rumat, mutta mitä sanovat nimet Surmanpartio, Kesyttömät cowboyt ja Nopein ase voittaa? Lännenelokuvien tunnetuimpien klassikoiden takana piileksii useita satoja hyviä teoksia, joita ei helposti saa nähtäväkseen. Uudessa kirjassaan länkkäriharrastaja Janne Viitala esittelee 80 klassista ja vähemmän klassista westerniä, joita ei saa helposti nähtäväkseen. Kirjan skaala ulottuu 1910-luvulta 2010-luvulle, ja se toimii hyvin myös lännenelokuvan historiateoksena.

On Suurten Muinaisten aika on kosmoksen paras (anti-)vaalikirja, jossa paljastetaan Paavo Väyrysen yhteydet Shub-Niggurathiin ja muihin vekkuleihin! Vuonna 2012 ilmestyneestä kirjasta julkaistiin vuonna 2019 uusi, täydennetty laitos, jossa oli kaksi uutta novellia. Vuonna 2023 Paavo Väyrysen jälleen ilmoittauduttua presidenttikisaan kirjaan lisättiin vielä kolmas uusi novelli, joka on Lovecraft-tuntija Lauri Latun käsialaa.

Yli 140 kirjaa tehnyt Tapani Bagge on julkaissut aiemmin kaksi artikkelikokoelmaa: Vaaran viehätys (2015) sekä Rikoksen poluilla - ja muillakin (2019). Uuden kirjan jutut käsittelevät jälleen kirjallisuutta, televisiota ja elokuvaa. Tällä kertaa Bagge muistaa myös musiikkia. Ensimmäisessä osiossa nautitaan rikollisesta, sitten Villin lännen kyydistä. Rikoselokuvista Bagge käsittelee eritoten Alfred Hitchcockin tuotantoa. Kirjallista kyytiä -osio sisältää sattumuksia ja muistelmia Baggen monipuolisen uran varrelta sekä kertoo hänen kirjojensa taustaa ja syntytarinaa. Lopulta päästään musiikilliseen kyytiin lähinnä rytmibluesin tahdissa.

Outoa huminaa todellakin! Los Angelesin köyhimmällä ja sympaattisimmalla yksityisetsivällä on todella omituinen keikka käsissään - hän ei tajua siitä kerta kaikkiaan mitään! Mukana pelissä ovat oudot UFO-lahkot, alastomat tanssijat, salaperäinen mustapukuinen mies - ja kaiken keskipisteessä on Fortin sisaruspari, jota kylmä suurkaupunki on kohdellut kaltoin.Outoa huminaa, Joe Novak oli ensimmäinen Joe Novak -romaani. Sitä ennen yksityisetsivä oli seikkaillut Isku- ja Ässä-lehtien sivuilla. Romaani julkaistaan nyt uudestaan kääntöpokkarina toisen Novak-romaanin kanssa.Tarinassa Älä soita sinivuokoille, Joe Novak yksityisetsivämme joutuu uransa kovimman tehtävän eteen, kun häntä ilmestyy jahtaamaan hullu natsitiedemies aikeenaan kostaa sota-aikana kootut vääryydet. Samaan aikaan Novakia pyydetään hulluun hankkeeseen nostaa kauan sitten Meksikon rannikolle uponnut merirosvoalus, jonka sisuksissa on aarre. Juri Nummelin kirjoitti Älä soita sinivuokoille, Joe Novak -tarinan 12 tunnissa. Se ilmestyi alun perin vuonna 2014, nyt se julkaistaan uudestaan editoituna Outoa huminaa -kirjan kanssa.

Historiallinen romaani on ollut Suomessakin suosittu lajityyppi 1800-luvun puolivälistä saakka, aina Topeliuksesta ja Juhani Ahosta alkaen, mutta varhaisempiakin esimerkkejä löytyy. Tähän kirjaa on koottu kolme vanhaa historiallista romaania, joista kaksi on suomalaisten kirjailijoiden kirjoittamia ja yksi on suomalaissyntyisen kirjailijan Suomeen sijoittuva teos.Gustaf Mellinin Paavo Nissinen sijoittuu Suomen sotaan 1808-1809, Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen Pohjan-Piltti pakanuuden viimeisiin aikoihin 1200-luvulle ja Auran eli Betty Elfvingin Härkmanin pojat isonvihan aikaan. Kirja on hyvä kooste varhaisinta historiallista romaaniamme, ja mukana on myös Juri Nummelinin lyhyt johdanto aiheeseen.

Muistojen kirpputoreissa Juri Nummelin ja Elina Teerijoki sukeltavat lähetystorien, hyllykirppisten ja kierrätyskeskusten kiehtovaan maailmaan ja kaivavat esille unohdetut aarteet ja erikoisimmat löydöt. Kirjaan on koottu Nummelinin ja Teerijoen kirpputoriaiheisia artikkeleita ja muita kirjoituksia eri lähteistä, mutta sitä varten on myös kirjoitettu uusia tekstejä kirpputorimuistoista eri vuosikymmeniltä niin Porista, Tampereelta, Turusta kuin Kemistäkin. Kirja on ennen kaikkea matka suomalaisiin kaupunkeihin. Muistojen kirpputorit jatkaa kahden Muistojen divarit -kirjan aloittamaa sarjaa, joka kuvaa mennyttä Suomea ja tutkailee tavaroiden synnyttämiä muistoja.

Epäkirjailija Armas J. Pulla on esseistinen rakkaudentunnustus kirjailija, mainosmies, kulinaristi ja käsikirjoittaja Armas J. Pullan elämäntyölle. Käsikirjoitusten ja lehtiartikkelien lisäksi Pulla julkaisi lähes sata teosta, ja hän oli sotien jälkeisen Suomen keskeisiä sivistyspersoonallisuuksia, joka oli tuttu näky myös televisiossa.  Rami Nummen ja Max Ryynäsen kirja kartoittaa Pullan perintöä pikareskimaisesta historiankirjoittamisesta kulttuuriperinnön puolustamiseen ja anekdoottien keräilyyn. Pulla itse kutsui itseään epäkirjailijaksi, ja hänen kevyt, leikkisä kirjoitustyylinsä on toiminut mallina Epäkirjailija Armas J. Pullalle. Nummi ja Ryynänen käyvät läpi Pullan valtaisaa perintöä hankauksia ja eksymisen kokemuksia kaihtamatta.

Nuoruus, ensirakkaus ja vuosituhannen viimeinen kesä. Kuollut runoilija, kuollut natsi ja joukko eläviä ihmisiä.Rovaniemellä sataa, kun juuri ylioppilaslakkinsa saanut Palokoski nousee sinisestä makuuvaunusta. Stadilaisjätkän on tarkoitus viettää napapiirin pikkukaupungissa nuoruuden viimeinen kesä. Sää muuttuu pian helteiseksi, mutta kesällä on Palokosken varalle muitakin suunnitelmia kuin rentoa kaljanjuontia. Historiallisesta fiktiostaan tunnetun Niko Aslak Peltosen neljäs romaani on irtiotto aiemmasta ja paluu omaan lähimenneisyyteen. Kadonneen kesän aikakirja on ajan- ja paikankuva sekä rakkaus- ja aikuistumistarina. Lisäksi se on kauhufantastinen tulkinta siitä, miksi kerran tuhkaksi poltettu pohjoinen kaupunki on sellainen kuin on.

Eino Leinon Seikkailijatar (1913) on tekijälleen harvinainen eroottinen rikosromaani, jonka pääosassa on venäläinen ruhtinatar Zaida. Tämä on asioiden tilaan nopeasti kyllästyvä nuori nainen, joka ottaa aina uuden rakastajan päästyään edellisestä eroon. Hän ajautuu lopulta vaikeuksiin esivallan kanssa. Seikkailijatarta voi jopa pitää sarjamurhaajaromaanina, sen verran usein Zaida rakastajiaan päästää päiviltä. Teoksessa on myös hätkähdyttäviä viittauksia sadomasokismiin. Seikkailijatar on viimeksi julkaistu painettuna vuonna 1989 eikä sitä ole ollut saatavilla sähkö- tai äänikirjana. Teoksessa on mukana myös muutama Leinon rikosaiheinen novelli sekä Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

August Strindbergin Onnellisten saari on robinsonadi, kertomus autiolle saarella joutuvasta miesjoukosta. Samalla se on herkullinen satiiri, jossa Strindberg ivaa ihmisen luontaista vallanhimoa ja vallankumouksellisten taipumusta pettää omat ihanteensa. Onnellisten saari ilmestyi alun perin vuonna 1882, ja se julkaistiin suomeksi vuonna 1912 Ilmari Ahman viehättävänä käännöksenä, jota käytetään tässäkin laitoksessa. Teoksen avaa Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Kaupunki suoristaa rivinsä ja nousee nöyryyttämään kaupunkilaisia Tampereella. Pyynikin pieni Heinäpuisto on hävitettävä! Kaupunkilaisten mielestä esivallan käytös ei ole kaunista.Rakentamiseen liittyvät kauneuskäsitykset eivät ole viattomia. Heinäpuiston hävittäjien mukaan "elävä kaupunkitila" syntyy, kun puiston elävät olennot tapetaan. Tappaminen on elämää. Näin ei ole vain Tampereella. Hallinnon käytös rumentaa kaupunkilaiselämää useassa Suomen taajamassa. Tietokirjailija Pertti Julkusen pamfletti Rivit suoriksi, saatana! on avoin kirje. Hän pyytää kuntapoliitikko Kalervo Kummolaa vaikuttamaan kollegoihinsa. Nätti käytös antaisi tilaa hyvälle kaupunkielämälle. Pamfletti avaa samalla uuden näkökulman yhteiskunnallisten konfliktien esteettisiin motiiveihin sekä estetiikan, etiikan ja politiikan dynamiikkaan.

Pentti Pesän Veristä satoa ja Ratsastava ruumis ilmestyivät alun perin vuonna 1992 FinnWest-pokkarisarjassa. Ne muodostavat laajan kokonaisuuden, jossa etsitään apassien vanhaa kulta-aarretta. Juho Helapään ja Amos Jeffersonin lisäksi menossa mukana entisen Shakespeare-näyttelijän kokoama rikollisporukka, Shakespeare-näyttelijän tuima ex-vaimo ja palkkatappaja! Kirjassa on myös Tapani Baggen tekemä haastattelu, jossa Pentti Pesä kertoo urastaan FinnWestin ja Jerry Cottonin parissa. Lyhyen esipuheen on kirjoittanut suomalaisen lännenkirjallisuuden historiaa kartoittanut Juri Nummelin.

Maailman kuuluisimmasta salapoliisista, Sherlock Holmesista, on moneksi. Jo 1890-luvulta lähtien hahmoon ovat tarttuneet useat kirjoittajat ja taiteentekijät. Tammikuussa 1907 berliiniläinen Verlaghaus für Volksliteratur und Kunst alkoi julkaista omaa viikoittain ilmestyvää kioskikirjasarjaa, jota pääasiassa kirjoittivat alan konkarit Theo von Blankensee ja Kurt Matull. Sarjassa mestari Sherlock Holmesin apurina toimi oppipoika Harry Taxon. Suomessa näitä tarinoita julkaisi Wiipuri-lehti. Kuningattaren pitsileninki ja muita saksalaisia Sherlock Holmes -tarinoita sisältää nimitarinan lisäksi kaksi kertomusta, Kullankaivajan majan salaisuuden ja Lady Ruthin avioliiton.

Valoa ja varjoja sisältää Arthur Conan Doylen varhaisia rikoskertomuksia vuosilta 1881-1891. Ne valottavat kirjailijan ensimmäisiä askelia aiheen parissa ja kohti hänen kestävintä luomustaan, Sherlock Holmesia. Tarinoissa esiintyy pari amatöörietsivää, mutta mukaan mahtuu myös kansainväliseen salaliittoon tempautuvia sivullisia, sarjamurhaajia, muinaisten druidien perillisiä ja mahdollisesti jotain yliluonnollisempaakin. Kertomukset ovat yhtä lukuun ottamatta aiemmin suomentamattomia. Teoksessa on suomentaja Mikael Luovan esipuhe.