Bücher veröffentlicht von Kustantamo Helmivyö

Raoul Palmgren oli suomalaisen vasemmiston tärkeimpiä ja näkyvimpiä intellektuelleja toisen maailmansodan molemmin puolin, häikäisevä tyyliniekka ja terävä älykkö. Hänen viimeisiä teoksiaan oli venäläisen klassikon Maksim Gorkin elämäkerta. Miten Gorki-kirja sijoittuu suhteeseen hänen muiden teostensa kanssa? Voiko kysymykseen vastata lukematta kirjaa? Ville Hänninen päätti yrittää. Täyteen mittaan aloittaa Helmivyön uuden esseesarjan, jossa käsitellään lukemattomien kirjojen kautta kirjallisuudenhistoriaa uusista näkökulmista. Maailma on täynnä lukematta jääneitä kirjoja. Voimmeko tietää tai sanoa niistä jotain, vaikka emme koskaan lukisi niitä?

Vanhaa kotimaista chick litiä! Salme Setälän Arpalippu kertoo arkkitehti Irma Saareksesta, joka asuu kimppakämpässä eikä seurustele - ainakaan vielä. Kepeään ja mannermaiseen tyyliin kirjoitettu kirja on esimerkki aikansa nuorille naisille suunnatusta humoristisesta viihdekirjallisuudesta. Arpalippu ilmestyi alun perin vuonna 1926, ja harvinaiseksi antikvariaattien aarteeksi tullut kirja julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan. Esipuheen teokseen on kirjoittanut kirjailija Laura Honkasalo, joka on tutkinut 1920- ja 1930-lukujen naisten viihdekirjallisuutta.

Hyvää yötä! on nostalginen kunnianosoitus vanhalle antologiasarjalle, joka ilmestyi vuosina 1934-1943. Siinä nähtiin klassikoita, kertakäyttöviihdettä ja modernia kaunokirjallisuutta, ja samanlainen on nyt käsillä oleva kirjakin: siinä on novelleja unohdettujen kotimaisten niteitten sivuilta, lakkautetuista nettijulkaisuista, vanhoista pulp-lehdistä ja muista lukemistoista sekä pienipainoksisista antologioista. Mukana on niin kauhua ja jännäreitä kuin muinaisia esseitäkin hääjuhlan ominaislaadusta. Hyvää yötä! tarjoaa hetken lepoa, kunnes nukahdatte. Kirjan on toimittanut Juri Nummelin, joka on käynyt arkistonsa läpi ja poiminut mukaan hienoja, hauskoja, jännittäviä ja erikoisia novelleja. Kirjan sisältämiä kirjailijoita ovat muun muassa Arthur Conan Doyle, Kyösti Wilkuna, Olavi Karjaliini, Boris Hurtta, Miina Supinen, Ed Gorman, Molly Brown ja Garnett Elliott.

Huijauksia, petoksia, vaarallisia romansseja, huumeita, langenneita enkeleitä - näitä kaikkia löytyy Susu Petalin novellikokoelmasta Kolmas painos. Kolmas painos on laajennettu laitos Toinen painos -nimellä kulkeneesta kirjasta, johon kirjoittaja oli koonnut Reginassa ilmestyneitä novellejaan. Kirja osoittaa, että halveksituissa viihdelehdissä julkaistiin myös taidokkaasti ja sujuvasti kirjoitettuja tarinoita, jotka eivät tottele siistejä lajityyppirajoja. Uuteen laitokseen on otettu mukaan kaksi uutta novellia sekä Susu Petalin haastattelu, joka on ilmestynyt vuonna 2008 Pulp-lehdessä.

Matkoja sarjakuvan maailmoihin kolmelta vuosikymmeneltä. Pitkän linjan sarjakuvatoimija Timo Ronkainen on valikoinut kirjaansa tekemiään sarjakuva-arvosteluja ranskalais-belgialaisista ja amerikkalaisista klassikkosarjakuvista sekä suomalaisia nykysarjakuvista ja alan tietoteoksista. Kirjan loppuun on valikoitu muutamia sarjakuva-aiheisia esseitä.

Kosti Koskisen Ihmeellinen kuherruskuukausi on suomalaisen kirjallisuuden oudoimpia ilmestyksiä. Se on nimestään huolimatta täysiverinen kauhukirja, jonka viisi pitkää novellia tarjoilevat asioita, joita ei yleensä odota suomalaisesta kirjallisuudesta tapaavansa: saatananpalvontaa, fetisismiä, eläimeksi pukeutumista, huumausaineita, kaksoisolentoja. Surrealistiset novellit puhuttelevat lukijaa liki sadan vuoden takaakin, ja Koskinen paljastuu yhdeksi suomalaisen kauhun omaperäisimmistä tekijöistä. Ihmeellinen kuherruskuukausi ilmestyi vuonna 1930 ja jäi tekijänsä, raumalaisen kuvataiteilijan ainoaksi kirjaksi. Täysin unohdettu kirja julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa uudestaan, ja mukana ovat myös Koskisen 1920-luvulla eri lehdissä julkaisemat kauhu- ja jännitysnovellit. Kirjassa on suomalaista kauhukirjallisuutta tutkineen Juri Nummelinin perusteellinen esipuhe.

Valter Juvan novellikokoelma Valkoinen kameeli ilmestyi alun perin vuonna 1916, ja se on esimerkki varhaisesta suomalaisesta seikkailukirjallisuudesta. Se kertoo arkeologisista kaivauksista, joita Juva oli organisoimassa Jerusalemissa 1900-luvun alussa. Niiden piti paljastaa maailmalle, missä kuuluisa, Mooseksen Jumalalta saamat laintaulut sisältävä liitonarkki sijaitsisi. Juva (1865-1922) julkaisi kolme runokokoelmaa ja kaksi proosateosta sekä suomensi lukuisia maailmankirjallisuuden klassikoita, kuten Goethen Faustin ja Tegnérin Frithiofin laulun. Kirjailijana häntä ei enää juuri tunneta, vaikka hän oli taitava riimittelijä. Valkoinen kameeli sisältää myös kotimaisen kirjallisuuden ehkä ensimmäisen salatieteellisen arvoituksen. Teoksessa on Juri Nummelinin lyhyt esipuhe.

Maagisessa Lontoossa on Viistokuja - mutta Tampereella oli kokonainen Viistokatu.Muistojemme Viistokatu sisältää kymmenen maagista ja spekulatiivista tarinaa kadusta, joka ei suostu kuolemaan.Mikä sai maanmittari Spårin suunniltaan Tammerkosken partaalla?Kuka asui Viistokatu 3:ssa?Montako haamupaikkaa voi yksi kaupunki kestää?Makaako myyttisen kaupungin Viistokatu kuolleena odottaen?Anomalioita! Madonreikiä! Puhuvia puluja! Vyöhykkeitä tulevaisuudesta! Ratikka!Kirjan on toimittanut Vesa Sisättö. Kirjoittajat:Samuli Antila, Jussi Katajala, Artemis Kelosaari, Vehka Kurjenmiekka, Vesa Lehtinen, Taru Kumara-Moisio, Anni Kuu Nupponen, Solina Riekkola, Johanna Sinisalo, Vesa Sisättö, Vesa Vitikainen

"80-luvun parhaita yksityisetsivädekkareita. Tiivis, runollinen tyyli, sympaattisen epätäydellinen päähenkilö." (Tapani Bagge)Texasilainen yksityisetsivä Cody palkataan yksinkertaiseen hommaan: pitää löytää ja tuoda takaisin kotiin kadonnut teini-ikäinen tyttö. Tapaus ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin miltä se näyttää, ja ruumiita alkaa kasaantua. Kirjassa tulevat tutuksi niin Fort Worthin hyvinvoiva eliitti kuin laitakaupunkien gangsteritkin. James Reasonerin esikoisromaani Texasin tuuli ilmestyi alun perin vuonna 1980 ja on myöhemmin noussut kulttiteokseksi. Monet pitävät sitä yhtenä kaikkien aikojen parhaista yksityisetsiväromaaneista, jossa juoni, henkilökuvaukset ja paikan tuntu ovat tasapainossa. Teos kuvaa henkilöitään lämmöllä ja piirtää taitavaa kuvaa myös Fort Worthin country & western -kulttuurista. Teoksen on suomentanut kovaksikeitetyn amerikkalaisen dekkarin tuntija Juri Nummelin.

Irmari Rantamalan esikoisteos Harhama (1909) on antiromaani ja lajityyppihybridi, johon sisältyy useita itsenäisiä teoksia. Samalla se kommentoi ja parodioi niin itseään ja vastaanottoaan kuin klassikoita ja aikalaiskirjallisuuttakin. Harhamaan tekijä otti vaikutteita Raamatusta, Kalevalasta, Dantelta, Miltonilta, Goethelta, Linnankoskelta, Kiveltä, Volter Kilveltä ja Johannes Linnankoskelta. Romaani oli monilla tavoin edellä aikaansa, vaikka samalla sen voi laskea kuuluvan vähälukuisen suomalaisen symbolismin edustajaksi. Irmari Rantamala tunnetaan paremmin nimellä Maiju Lassila, mutta hänen oikea nimensä oli Algot Untola, alun perin Tietäväinen. Ristiriitaisen elämän elänyt Lassila työskenteli sisällissodan aikaan Työmies-lehden päätoimittajana, ja hänet ammuttiin epäselvissä olosuhteissa keväällä 1918. Harhama on pitkään ollut eräänlainen suomalaisen kirjallisuuden kadonnut ja vaikeana pidetty klassikko, ja viimeksi se on julkaistu kaksiosaisena laitoksena vuonna 1975. Helmivyö tuo ajankohtaisena pysyneen teoksen nyt uudestaan lukijoiden saataville kolmiosaisena laitoksena, johon tekstit on ladottu uudestaan. Sarjan kolmannessa osassa Rantamalan sankari Harhama muun muassa hylkää uskonnon lopullisesti ja ottaa osaa terroristiseen toimintaan. Kirjan muiden jaksojen tapaan Paholainen näyttelee merkittävää roolia teoksessa. Teoksen ensimmäisessä osassa on Juri Nummelinin esipuhe.

"Syvenny tähän kirjaan, jos haluat yllättyä ja laajentaa horisonttiasi." (Tapani Bagge)Harri István Mäki tunnetaan ennen kaikkea tuotteliaana lasten- ja nuortenkirjailijana, mutta hän on kirjoittanut myös useita novelleja aikuislukijoille. Novelleissa hänen fantasiansa ja mielikuvituksensa pääsee valloilleen ja tuloksena on odottamattomia näkyjä historiaan ja ihmisen sisäiseen olemukseen. Enkeli tupakkasalongissa -kirjaan Mäki on valinnut tuotannostaan kuusitoista novellia, joiden sävyt ja lajityypit vaihtelevat kauhusta herttaiseen fantasiaan, erotiikkaa unohtamatta. Mukana on myös Mäen Ruudinsavu-lehteen kirjoittama länkkäri, joka ei sekään edusta tavanomaisinta Villin lännen paukuttelua. Esipuheen kirjaan on kirjoittanut kirjailija Tapani Bagge, joka on usein tehnyt yhteistyötä Mäen kanssa.

Viidestilaukeavat esittelee amerikkalaisia lännenkirjailijoita, joilta on suomeksi julkaistu novelleja eri lukemistolehdissä, kuten Seikkailujen Maailmassa. Kirjassa esitellään yli sata kirjailijaa, ja joukossa on useita pienen klassikon asemaan nousseita kuten Cliff Farrell ja Noel Loomis. Viidestilaukeavat on kätevä tietoteos lännenkirjallisuuden historiasta kiinnostuneille, mutta myös nostalginen nojatuolimatka aikaan, joka ei enää palaa. Teos kertoo samalla, että kioskilänkkäritkin ovat olleet monimuotoisempia kuin yleensä on ajateltu. Teos on täydennetty ja korjattu laitos alun perin vuonna 2004 pienenä painoksena ilmestyneestä kirjasta.

Irmari Rantamalan esikoisteos Harhama (1909) on antiromaani ja lajityyppihybridi, joka sisällyttää itseensä useita itsenäisiä teoksia ja samalla kommentoi ja parodioi niin itseään ja vastaanottoaan kuin klassikoita ja aikalaiskirjallisuuttakin. Harhama on aikamoinen khimaria teokseksi, ja siihen tekijä otti vaikutteita Raamattua, Dantea, Miltonia, Byronia, Goetheä, Linnankoskea, Kalevalaa, Kiveä, Kilpeä ja Linnankoskea. Romaani oli monilla tavoin edellä aikaansa, vaikka samalla sen voi laskea kuuluvan vähälukuisen suomalaisen symbolismin edustajaksi.Harhama on pitkään ollut eräänlainen suomalaisen kirjallisuuden kadonnut ja vaikeana pidetty klassikko, ja viimeksi se on julkaistu kaksiosaisena laitoksena vuonna 1975. Helmivyö tuo ajankohtaisena pysyneen teoksen nyt uudestaan lukijoiden saataville kolmiosaisena laitoksena, johon tekstit on ladottu uudestaan. Teoksen ensimmäisessä osassa on Juri Nummelinin esipuhe.

Volter Kilpi on muutakin kuin vain Alastalon salissa -romaanin tekijä. Hän oli suomalaisen symbolismin keskeisiä kirjailijoita, joka etsi aiheita antiikista, Raamatusta ja keskiajan mystiikasta. 1900-luvun alussa kirjoittamissaan romaaneissa Antinous, Bathseba ja Parsifal hän oli myös ensimmäisiä suomalaisia kirjailjoita, joka tutki kielen mahdollisuuksia. Antinous ja muita romaaneja sisältää Kilven varhaistuotannon kolme pienoisromaania, joita ei ole koskaan aiemmin julkaistu samassa niteessä. Teos sisältää Juri Nummelinin lyhyen esipuheen.

Vuonna 1907 Suomalainen Kustannus-Osakeyhtiö Kansa julkaisi Väinö Hämeen-Anttilan suomennoskokoelman Uusi katakombi ja muita kertomuksia. Nämä neljä jännityskertomusta on nyt muokattu nykylukijalle paremmin sopiviksi janimetty uudelleen.Jännityskertomukset olivat osa Arthur Conan Doylen The Green Flag -kokoelmaa. Se koostui tekijän edellisten kuuden vuoden aikana kirjoittamasta. Yhtenäistä kokonaisuutta niistä eimuodostunut, tämän kirjailija itsekin alkusanoissaan myönsi.Stories of War and Sport oli mahdollisimman laaja jayleisluonteinen kertomuksia yhteen niputtava alaotsikko.Teoksen on koonnut ja jälkisanoilla varustanut Reijo Valta.

Suomalaisen kirjallisuuden historiaa käsitellään yleensä vain vakiintuneiden merkkiteosten kautta, mutta sitä voi lähestyä myös viihdekirjallisuuden avulla. Juri Nummelin nostaa kirjassaan esille suomalaista kauhua, seksiä, länkkäreitä, jännäreitä, skandaalijournalismia, merirosvojuttuja... Mukana on myös tietokilpailu suomalaisesta viihdekirjallisuudesta! Näistä aiheista Koskimies ja Laitinen vaikenivat! Lisää sotaa, sutinaa ja seikkailuja on jatkoa Juri Nummelinin aiemmalle artikkelikokoelmalle, joka ilmestyi vuonna 2014. Tämänkin kirjan tekstit ovat aiemmin julkaistuja. Tekstejä on editoitu ja osaa on täydennetty. Kirja on oleellinen tietoteos sille, joka on kiinnostunut suomalaisen viihdekirjallisuuden historiasta!

Paltamossa 1700-luvun alussa syntynyt Daniel Cajanus hämmästytti kaikki pituuskasvullaan. Lontoossa hänen kokoaan ja mainettaan ihasteli kirjakauppias Thomas Boreman, joka tarttui kynäänsä ja kirjoitti lastenkirjan tästä ihmeellisestä kolossista.Boremanilla oli enemmän intoa kuin tietoa aiheestaan, eivätkä hänen työtään helpottaneet Cajanuksen itsensä liikkeelle laskemat perättömät puheet. Selventävät jälkisanat teokseen on kirjoittanut Reijo Valta.

Tähtien kirja on julkinen ja yksityinen päiväkirja, teos kymmenen vuoden aikana katsotuista elokuvista ja niiden kirvoittamista Facebook-arvosteluista sekä tähdityksistä asteikolla yhdestä viiteen. Arvosteltujen elokuvien skaala liikkuu alimmasta roskasta taiteenlajin huippuihin, ja mukana on niin ensi-iltoja kuin unohdettuja kuriositeettejakin.

Juho Helapää on Wild Finn, Härmän häjy Villissä lännessä, Antti-muulin kanssa Amerikkaa pitkin poikin koluava köyhien ja syrjittyjen puolustaja, jonka kauhavalainen ei tupessa ruostu! Härmäläistä dynamiittia kokoaa samojen kansien sisään kaksi tunnetun toimittajan Pekka Hakalan kirjoittamaa FinnWest-juttua 1980-luvun lopulta. Niissä Juho Helapää joutuu selkkauksiin kierojen intiaaniasiamiesten, korruptoituneiden ratsuväen upseerien ja öykkäröivien viskitehtailijoiden kanssa. Tästä ei Villin lännen nostalgia parane!Kirjassa on myös suomalaista lännenkirjallisuutta tutkineen Juri Nummelinin esipuhe.

Keskiaikainen Praha: nuori Täplä on huoleton sotilas, joka rakastuu jasmiinilta ja sitruunalta tuoksuvaan Ireneen. He menevät naimisiin ja muuttavat asumaan taloon, jonka salia hallitsee jättimäinen peilipatsas. Lukemattomista peileistä heijastuu ihmeellisiä näkyjä. Huolestunut nuorikko pyytää Täplää hankkiutumaan patsaasta eroon, mutta Täplä ei suostu ja tottelemattomuudella on odottamattomia seurauksia. Irene omistautuu lupauksia kuiskivalle patsaalle ja hänen käytöksensä muuttuu lempeästä unelmoijasta julmaksi raivottareksi. Täplä ei ole huolissaan, hän uskoo intohimoisen rakkauden ja Irenen raskauden muuttavan kaiken. Peilipatsaan äärellä jokainen kohtaa harhoja, totuuksia, valheita ja petoksia, eikä mikään ole enää itsestäänselvää. Pian Täplä ymmärtää, että toisinaan Jumala lahjoittaa kauneuden, joka on niin vaarallinen, että se voi surmata silmänräpäytyksessä.Peilipatsas on kauhua, fantasiaa ja erotiikkaa, balladi Prahan kujilta, joilla vaeltavat niin alkemistit kuin narrit, eläen Kultaisen kaupungin taikaa.

Ompelija ja muita kertomuksia sisältää Minna Canthin lehdissä ja albumeissa julkaistuja novelleja, joita ei ole pitkään aikaan ollut saatavilla painettuna. Novellit käsittelevät tarkkanäköisesti miehen ja naisen - tai aviomiehen ja vaimon - välistä suhdetta, ja kirjailijan kriittinen näkemys tulee esille myös näissä tilapääkertomuksissa. Teoksessa on myös pieni valikoima Canthin kirjeistä.

Suomalaisella kauhukirjallisuudella on pitkä, mutta kapea historia. Tätä historiaa esittelee Juri Nummelinin kokoama Kehrääjä, joka sisältää kuusitoista kauhunovellia arkistojen kätköistä. Mukana on tunnettuja kirjailijoita, kuten teokselle nimen antanut Arvid Järnefelt, ja unohdettuja tai tyystin tuntemattomia kirjailijoita, kuten Matti Kurikka ja T. Syväkari. Tarinoissa tapaamme aaveita, muumioita, vampyyreita ja ihmissusia, mutta myös pelottavia ihmishirviöitä.

Luonnosta ja elämästä sisältää venäläisen kirjallisuuden klassikon Leo Tolstoin lyhyitä kertomuksia maailman ihmeistä. Osa kertomuksista on perinteisiä eläinsatuja, osa taas opettavaisia tarinoita. Osassa esiintyy Tolstoi itse. Kirja on uudelleenjulkaisu alun perin vuonna 1892 ilmestyneestä suomennoksesta. Suomennoksen kieliasua on korjattu ja nykyaikaistettu.

Ihmisen ja eläimen väliset muodonmuutokset ovat kansantarujen ja muinaisten eeposten yleistä aineistoa. 1800-luvulta alkaen suosituimmaksi hahmoksi on noussut ihmissusi, lykantrooppi. J. V. Lehtosen pitkä ja oppinut essee "Ihmissusi kirjallisena aiheena" ilmestyi alun perin Suomi-lehdessä vuonna 1933 eikä sitä ole koskaan julkaistu uudestaan. Teoksen on toimittanut ja esipuheen siihen on kirjoittanut Reijo Valta.

Arvo Emil Virtasalo eli suuren osan elämästään maailmalla. Meriä kierrettyään hän alkoi kirjoittaa. Häneltä ehti ilmestyä vain kolme kirjaa, jotka kaikki käsittelivät Afrikkaa. Vuonna 1926 ilmestyi Eriskummallisia juttuja Afrikasta ja Kadonnut keidas. Seuraavana vuonna ilmestyi lapsille suunnattu Afrikkalaisia satuja.Tähän teokseen on koottu Virtasalon lehdissä julkaistuja meriaiheisia tarinoita, jotka kertovat Rudyard Kiplingin ja Jack Londonin vaikutuksesta. Kirjan on toimittanut ja esipuheen siihen on kirjoittanut Reijo Valta.

Loch Nessin hirviö, Isojalka, jeti, yksisarvinen, chupacabra... Tarunhohtoisia eläimiä, joista on olemassa lukuisia havaintoja. Näitä havaintoja tutkii kryptozoologia, sinnikkäiden yksilöiden harjoittama näennäiseläintiede, joka hylkii valtatieteen näkemyksiä paranoidisella jääräpäisyydellä. Mutta entä jos lumimies sittenkin on olemassa...? Sininen tiikeri on ensimmäinen suomalainen kirja, joka koostuu kryptozoologisista novelleista. Teoksen tarinoissa esiintyy myyttisiä tai kansantarujen eläimiä ja muita olentoja. Kirjoittajina on useita spekulatiivisen fiktion ja kauhun nykymestareita, kuten Magdalena Hai, Jussi Katajala ja Artemis Kelosaari. Lähde matkalle lindinmadon, savolaisten dinosaurusten ja merenneitojen maailmaan!

Radan varrella on aina lopulta Waterloo.Ja sillä radalla kulkevat Nieminen, Raine, Hävikki ja moni muu oman elämänsä luuseri.He ovat kulkijoita, joita on lähes pakko rakastaa rupineen kaikkineen. Ja ennen viimeistä pistettä kirjailija kohtaa Gotfrey Coxin, pikkupoikana luomansa ja yli neljäkymmentä vuotta unohduksissa pölyttyneen sankarinsa. Siinä ei ehkä havise historia, mutta jokin kuitenkin.Radan varrella Waterloo sisältää 13 mietteliästä rikosnovellia, joista osa on julkaistu aiemmin eri yhteyksissä, osa julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa.

Jaakko Juteinin Kummituksia on ensimmäinen suomalainen kauhukirja, kokoelma pieniä kertomuksia aaveista ja muista haamunäyistä. Juteini paljastaa samalla, mitä kummituksista kertovien tarinoiden takana todella on. Kirja julkaistaan ensimmäistä kertaa uudestaan vuoden 1858 toisen laitoksen jälkeen. Kirjaa ja sen sisältöä avaa esipuheessa vanhan käyttökirjallisuuden tutkija Juri Nummelin."Kirjasessa [on] joukko hupaisia saksankielestä käännettyjä kertomuksia nähdyistä aaveista. Samalla selitetään luonnollisella tavalla, miten 'aawis-juttu' on syntynyt. Saatamme kyllä arvata, että nämä kertomukset aikanaan olivat omiaan poistamaan syvällekin juurtunutta taikauskoa ja epäluuloja, ja ovat ne vielä meidän päivinämmekin sopivia siihen." (Kuuno A. Talvioja Juteini-elämäkerrassaan)

Raamattu-tarinat ovat muodostaneet oman pienen alalajityyppinsä suomalaisessa kirjallisuudessa jo pitkään, aina Kaarlo Bergbomin ajoista alkaen. Tähän kirjaan käyttökirjallisuuden tutkija Juri Nummelin on koonnut yksitoista novellia, joiden taustalla on jokin Raamatun tarina. Teoksen kirjoittajia ovat muun muassa Hilja Haahti, Volter Kilpi, Eino Leino ja Elvira Willman.Kirjaan kuuluu myös Juri Nummelinin Raamattu-kirjallisuuden tyylipiirteitä ja ominaisuuksia tutkaileva essee sekä suomalaisen Raamattu-kirjallisuuden alustava bibliografia.