Eksymisen kartasto

"Jokainen päivä
tuo tullessaan tietoa
joka oikaisee.
Jokainen päivä korjaa
menneen päivän kulkua."
Nykypäivän tankalyriikkataiturin viides kokoelma tavoittaa uuden välittömyyden luontosuhteessa. Runo runolta täyteläistyy valmius sanoa sanottavat ja ilmaista olopiirin muutokset pienessä ja isommassa skaalassa. EKSYMISEN KARTASTO on hellittämätöntä vuoropuhelua ympäristön kanssa, flora- ja faunadialogia, jossa asiat kohdataan ajatellen mutta ajattelua koko ajan tarkistaen ja parantaen. Tarvitaan aivan erityistä tapaa olla ja mieltää, jotta toistuva suostuminen metsän valtaan yhdistyisi täyteen vapaaseen hahmotukseen ja rikkumattoman omaneuvoiseen tahtoon. EKSYMISEN KARTASTO on opettavaa ja kasvattavaa kirjallisuutta vailla heristämisen tai patistamisen aavistustakaan. Samalla se on hienovireinen ylistys luonnonkauneudelle, juuri kun luulimme, ettei moiseen ole enää sen enempää varaa kuin kykyäkään. Tankateosten lisäksi mukana on myös vapaamittaisia säeluomia.
"[...]
Kuka piilotti eksymisen
karttakirjan vanhaan painokseen.

Kun minä tulen
syvemmälle metsikköön
metsä hivuttautuu
syvemmälle metsikköön.
[...]"
Kokoelma koostuu ensinnäkin kahdeksasta samarakenteisesta osiosta. Kukin niistä alkaa tankamuodosta irtautuvalla runolla, jota seuraa sikermä perinteiseen 5--7--5--7--7-tavukaavaan rakennettuja japonismeja. Kirjan päättää yhdeksäs osio, jonka pääosaan nousee ilmeisesti noin tuhat vuotta sitten elänyt japanilainen runoilija Izumi Shikibu. Häneltä suomennettu tankateksti päättää teoksen; tekijän Shikibu-käännöksiä on aiemmin ilmestynyt PARNASSO 2/17:ssä. Kokonaisuus on mitä traditionaalisin kaikkine ajattoman kauneuden tunnusmerkkeineen ja tihkuu silti täyttä nykyhetkisyyttä.
"En minä eksy
mutta kivet vaihtavat
alati paikkaa,
laittavat pään pyörälle
ja kuuset uusiin kohtiin."