Lunnit Lentävät

Ilon takana oli tulevaisuus ja toivo
rakkaus ja sielunlepo
taivaspaikka

Ilon kannatti katsoa taakseen
mutta se huolehti murhekontioista
velkaojista, unettomuudesta ja masennuksesta

Ilo oli aina ilo
Ei se siitä mihinkään muuttunut
Niin kuin ei tulevauuden pelko ja uupumuskaan

Minä pyysin suuria
hetken lepoa, oman kultani syliä
jotain syötävää
Ja vapahtajaa saapumaan

Sen pyyntöni jälkeen
Pelko siirtyi askeleen taakse päin
unohti tuskanlakkinsa jonnekin
ja joutui pilkatuksi ilon edessä

Minun askeleeni kevenivät
muistot muuttuivat valoisimmiksi
keitin tummaa ja valkoista riisiä
sekaisin paistokasarissa
puhuin niin selkeällä kielellä
että aikuinenkin tajusi

Lapsi minussa palasi vihdoin luokseni
pitkältä koulumatkalta
se oli helpottunut
eikä se enää itkenyt
Ja minä vain pyysin Jeesus tule minun kaverikseni, olen nin yksin
30.3.2023