Maisema, ikkuna, peili

"Hitaan päivän rantatiellä askel sammuu kuin iskusta: nyt kivet ovat kirjaimia joista aaltojen rytmi hioo säkeitä hiekkaan pyöristää valon pitkää lausetta meren lukea toistaa ja toistaen hetken huuhtoa pois."(2002)MAISEMA, IKKUNA, PEILI on eturivin suomalaisen runoilijan kahden viime vuosikymmenen retrospektiivi ja erä uusinta lyriikkaa. Hänen säkeensä ovat rouhean katurunouden maineessa, mutta tämä koonnos osoittaa jälleen -- kuten osoitti jo HESARI JA MUITA RUNOJA 1980--1998 (ntamo 1998) -- sävyjen ja äänien moninaisuuden. Runot ovat autenttisia kuin siirtolava tai ulosottohenkilö, mutta ne kuuluvat myös kauneimpaan nykykirjallisuuteemme."[...]kun pusken taas läpi armomyrskyn reppu selässä säkeiden valjaat ohi puiston joka nousee muuriksi tulevan ja entisen maailman rakoon."(2018)